KAKKU-NEKKU

 

Heippa vaan! ettei kait luulleet että minä olisin kadoksissa?? No en ole. Vähän laiska vaan.
Minulla oli joku aika sitten TOSI paha riita Mamin kanssa. Se läppäsi!!  Se tapahtui vähän sen raksu-ryöstön jälkeen. Meidän hiekkalaatikko haisi toosii kummalta ja pahalta (ei ihmekään sen herkkumäärän jälkeen, siinä rasiassa oli 1 1/2-2 pussia herkkuja) siis pissi. Ja laatikon päällä on kansi, eli haju ei päässyt edes pois.

Minä sanoin kyllä Mamille, että siivoa, mutta kun minä kuulemma puhun niin paljon… Mutta Mami vaan löhösi nukkumapesässä ja tuijotti kirjaa. Ajattelin herättää huomiota, hyppäsin siihen ihan viereen ja aloin pissiin! Sen sijaan, että olisi pyytänyt anteeksi ja korjannut asian, Mami suuttui aivan kamalasti! Otti niskasta kiinni, antoi luunapin ja läppäsi lehdellä!!!! (tiedän käyttäytyneeni huonosti, mutta niin käyttäytyi Nekkukin) Siis kävi minun kimppuun! Ei minuun oikeastaan sattunut, mutta minä JÄRKYTYIN!!!!!!! Vähän ajan kuluttua Mami etsi minut piilosta verhon takaa, otti sykkyyn ja paijasi. Se helpotti.

Mami kyselee nykyisin aina välillä “Onko Nekku pissannut?” ja minä vastaan “ou”. “Minne Nekku on pissannut?” Vastaan taas “iu” ja välillä käyn näyttämässäkin hiekkalaatikkoa. Ja joskus menen varmuuden vuoksi sängyn alle. Miksi hän tyhmiä kyselee? Tietenkin hiekkikseen!!
Tapoin vanhan leikkilaatikon lopullisesti ja saimme uuden. Leikimme sillä Marren kanssa heti monta tuntia. Vein keppilelunikin sinne.

Mami teki eilen marjapiirakkaa. Minä olisin halunnut kovasti auttaa. Sitten sain taikinakupin nuoltavaksi. Ai kun se oli hyvää…Sitten se otettiin pois. Mami väitti, että liiasta kakkutaikinasta tulee masu pipiksi. Mami laittoi piirakan kuumaan pesään ja lähti katsomaan kuva- ja äänilaatikkoa. Ja minä menin kuppihuoneen vesilaatikkoon jatkamaan taikinan nuolemista……  Sieltä minut tietysti (kielletty paikka) ajettiin pois ja kuppi pilattiin vedellä. Jos olen ihan rehellinen, saatoi siitä taikinapaljoudesta tulla ihan vähän hassu olo. Ainakin olin vaisu loppu illan. Mutta mami söi itse sitä piirakkaa!!!!

PIKKU RIKOLLINEN

Minusta on tullut Mamin mielestä oikea rosvo. Omasta mielestäni minä vain metsästin. Minä olen ennenkin vienyt herkkuraksut ja siksi ne ovat olleet viime aikoina piilossa yläkaapissa.

Minä jäljitin ne sieltä. Ja kerran kun minulla teki hyvää mieli, kiipesin yläkaappiin ja hain ne, varastin, kuulemma. Mutta eivätkö ne olleetkin meidän? Sain purkin (ja muutaman astian) alas ja vielä purkin auki. Sitten söin ne kaikki. No, Marre kyllä auttoi. Sitten piilotin todisteet (tyhjän purkin) sängyn alle, mistä Mami sen sitten löysi.
Mamin mielestä olen niin paha rosvo, että hän aikoo laittaa minulle päälle pienet liivit, joiden selkään kirjoittaa “MC PUSSYCAT” ja päästää minut ulos jos vaikka ryöstäisin pankin. Siinä on kuulemma se huono puoli etten kuitenkaan muista mihin piilotan rahat…
Ja kun minut laitetaan sitten häkkiin, Marre ja Mami tulevat minua katsomaan aina vierailupäivinä ja tuovat kakun johon on piilotettu viila.
Minä en tuota juttua ymmärtänyt ollenkaan, mutta Mamilla tuntui olevan kovasti hauskaa.

Minä olen metsästänyt ensimmäisen vähän isomman saaliini. Siis hyttystä isomman. Lentävä, “perhonen” tuli sisään ja siitäkös me innostuimme. Marre antoi sen minulle! Eikös minulla olekin kiltti sisko! Yritin hypätä sitä ilmasta kiinni, mutta se meni piiloon jääkaapin taakse. Odotimme pitkään ja tulihan se pois! Sitten sitä jahdattiin, välillä se karkasi, mutta sain sen taas kiinni. Sitten söin sen. Eka saalis pitää katsokaas syödä. Marrekin söi kärpäsensä, Pilkku Kakaran avustuksella ekan hiirensä (toisenhan Pilkku piilotti maton alle, yäääkk!!!) ja minä söin perhosen. Se ei maistunut hyvältä, mutta söin sen viimeistä siipeä myöten.
Sitten sisään tuli pistävä (mehiläinen). Metsästin senkin ja myös söin, vaikka pitikin olla varovainen, sillä se puri minua aluksi tassuun. Sattui, mutta onneksi se ei purrut toista kertaa.
Muitakin lentäviä on tullut ja olemme jahdanneet niitä iloisina yhdessä. Mamia hirvittää kun tavarat lentelevät ja putoilevat. Onneksi mitään ei ole mennyt rikki, siitä saisimme tietenkin taas huudot, vaikka kyllähän Mamikin myöntää, että on hyvä kun on välillä jahdattavaa. Säilyy virkeys kun on hauskaa.