Nekun joulu
Heipä hei! Täällä Nekku, nyt jo 8kk! Kylläpä minulla onkin nyt paljon kertomista! Me kävimme retkellä, katsomassa joulua.
Aluksi meidän piti tietysti mennä koppaan. Mami luulee jostain syystä, että emme osaa itse kävellä ja sitten voivottelee kun painamme niin paljon.
Säikähdin että voi ei, ei kait me mennä sittenkin eläinlääkäriin!! Aloin huutamaan että ei mennä ei mennä ja ensimmäisen kerran minua kuunneltiin, me ei menty! Menimme autolla paikkaan mistä menimme junaan. Muistin, että olen ollut junassa ennenkin, olin sillon ihan pieni. Vaikka olen nyt jo iso, Marre piilotti minut selkänsä taakse.
Minä muistin sen paikan jonne menimme ja muistin siellä olevan mustan koiran, jonka nimi on Lili.
Lili ilahtui kauheasti kun Marre tuli.
Kesällä se ei ollut ymmärtänyt minun olevan oikea kissa, olinhan vasta kaksi kuukautta. Nyt se ymmärsi ja kiinnostin sitä yhtä paljon kuin se minua.
Oikeastaan seurasimme toisiamme koko ajan.
Mietin pitkään miten voisin leikkiä Lilillä, mutta se osaa vain hippaa ja sitäkin huonosti. Se ei osaa käännöksiä ilmassa, huonekalulta toiselle hyppyjä ja hipan vaihtoa. Se haluaa aina jahdata. Kyllä me kumpikin silti välillä leikimme sen kanssa. Sitten yhtenä aamuna tuotiin puu sisälle. Lelupuu, palloja oksilla ja rapisevia paketteja lattialla.
Se oli hauska päivä. Herkullisen lihan tuoksu oli kaikkialla, rapisevia paketteja oli kiva raadella ja jos janotti, puun vesikupissa oli vettä.
Marre oli kertonut edellisenä talvena katselleensa tuntikausia ikkunasta lintuja. Ihmiset ovat niin fiksuja että ovat keksineet laittaa laudalle
syötin, että niitä olisi helpompaa vaania ja metsästää. Olisin halunnut kovasti nähdä ne, mutta ei niitä tullut. Kaikki oli jo metsästetty.
Mami vei minut ulos kokeilemaan lumessa kävelyä. Vei minut seisomaan lumeen. Se oli aivan kamalaa!! Lumi oli aivan kylmää ja tuntui inhottavalta ja maailma oli aivan liian suuri ja valkoinen! Menin äkkiä ovelle huutamaan, että avatkaa se ovi että pääsen turvaan ja lämpimään!! Marre kyllä halusi vähän väliä ulos. Se olisi kävellyt lumessa vaikka kuinka. Minun on vaikea uskoa kun Marre sanoo pihan olevan saman kuin kesälläkin. Silloin se oli kiva paikka. Marre ei päässyt ulos yksin, eikä edes Lilin kanssa. Mami ei luota se osaavan varoa autoja jos sattuu säikähtämään ja juoksemaan väärään suuntaan.
Oli hyvä kun olimme Marren kanssa leikkineet karhuja ja nukkuneet tosi paljon, sillä retken aikana emme ehtineet nukkua kuin tosi väsyneenä.
Ai niin, kun olimme tullet kotiin eräänä iltana alkoi kuulumaan kauheasti paukauksia ja taivaalla välähteli nopeita nättejä valoja. Se oli niin jännittävää, että juoksimme jatkuvasti ikkunaan katsomaan. Se kuitenkin jatkui ja jatkui ja lopulta siihen kyllästyi.
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2013 KAIKILLE!!
- Nekku, Smarre & Mami-