SISKONI ON METSÄSTÄJÄ

Meidän kanssa käy välillä leikkimässä sama täti, jonka luo siskoni Pilkku ja veljeni Kakara muuttivat samalla kun minä muutin tänne.

PILKKU

Ja hämpä kertoikin tosi jännän jutun! Siskoni oli pyydystänyt hiiren! Eihän tämä muuten niin jännä juttu olisi, mutta kun sisko ja veikka ovat sisäkissoja niinkuin mekin. Tämä oli jo Pilkun toinen hiiri, ensinmäisen se oli saanut jo ekalla viikollaan, vasta seitsemän viikon ikäisenä! Sen hiiren sisko ja veikka olivat jakaneet ja syöneet.
Tämä hiiri oli tullut tiskipöydän takaa ja oli aivan pokkana ollut menossa toisten ruokakupille kun Pilkku yllätti sen. Kakara oli myös tietysti herännyt ja sännännyt leikkiin mukaan, mutta Pilkun hiiri se oli.
Leikin loputtua Täti oli mennyt katsomaan olisiko hiirestä jäänyt hänelle mitään syömistä, mutta kun sitä ei ollut löytynyt, hän oli olettanut hiiren menneen metsästäjän masuun.
Seuraavana päivänä hän oli alkanut siivoamaan ja oli löytänyt hiiren. Siisti piilotettuna maton alle!!

KAKARA

    Jostain syystä hän ei ilahtunut löydöstään.
Tämä jemmaaminen näyttää olevan meidän suvussa verissä. Minäkin jemmaan aina lelujani.
Olen aivan varma että minäkin osaisin metsästää jos vain saisin tilaisuuden. Ihan varmasti osaisin!! Joskus kun leikin kuvittelen hyppääväni keskelle isoa irvistelevää rottalaumaa ja metsästäväni ne kaikki. Voi kun Marre ja Mami olisivat ylpeitä...
Tuossa kuvassa Kakara näyttää saman väriseltä kuin minä, mutta se johtuu vain valosta, oikeasti se on pikemmin pronssin värinen kuin hopeinen.
Kakara parka joutuu menemään uudelleen katsomaan eläinlääkäriä. Samalla kertaa kun minulle ja siskolle tehtiin haavat masuun, sille tehtiin haava hännän alle, mutta se oli niin nuori, ettei toista mikä pitää ottaa pois ollut löytynyt ja nyt se pitää leikata uudelleen. Vielä ei tiedä voiko leikata hännän alta, vai pitääkö mennä masun kautta.
Marrelta on alkanut irtoamaan karvaa ja sillä on hankala olo. Se yrittää unohtaa irtokarvojen aiheuttaman kutinan hyökkimällä minun kimppuun. Eihän minulla mitään sitä vastaan ole, vaikka välillä  haluankin leikkiä ja laulella itsekseni.