perjantai 12. huhtikuuta 2013


HUIJAUSTA KOKO KEVÄT
Niin se kevät sitten meni ilman yhtään poikaa laulamassa ikkunan takana. Linnut vain lauleli. Minä niin odotin kuulevani serenaadeja pitkistä viiksistäni ja upeasta turkistani.
Siten olisin hyökännyt pojan kimppuun ja repinyt silmät ja korvat päästä ja laittanut hännän umpisolmuun!!
Tai no, Marre olisi, mutta minä olisin auttanut!!
Olen aina ajatellut tietäväni kaiken ja Marren olevan tyhmä, mutta ei se taida olla. Marre oli myös ensinmäisenä aikuiskeväänään odotellut kaikenlaista tapahtuvaksi. Ensin se oli yrittänyt naukua ja heilutella häntäpäätä, mutta ei, mitään ei tapahtunut. Sitten se mietti jonkunaikaa ja tuli tulokseen että hei, jos olenkin erehtynyt ja olenkin poika. Ja yritti astua Monan. Mutta ei siitäikään tullut mitään kun ei ollut sopivia vehkeitä. Alkoi sitten murjottamaan ja tuli tulokseen että hijausta koko kevät...
Yhtenä päivänä Marre söi saa-syödä -kukkaa, sen nimi on muuten ruoho (ohraa) ja alkoi äkkiä kakomaan kamalasti.
Mami alkoi naukumaan että EI MATOLLE, EI MATOLLE, EI MATOLLE ja kun Marre siirtyi suorastaan ulisi että EI SÄNGYNALLE,EI SÄNGYNALLE!!! Sitten Marren suusta tuli jotain ulos. Se oli oksu!! Minä en ollut tiennytkään suusta tulevan muuta ulos kuin ääntä. Se oli melko kamalaa, vaikkei Marre itse ollut milläskään.
Minua hirvitti niin, että hiiviskelin edestakaisin melkein tunnin ja kävin aina välillä haistamassa oksukohtaa.
Olen taas saanut olla Mamin sylissä ja tassuttaa. Minulta leikattiin vihdoin kynnet. Minä en oikein tykkää kynsienleikkuusta ja siksi veinkin leikkurit piiloon. Nyt ne vihdoin löytyivät. Eihän se leikkaaminen oikeasti satu, paitsi jos reuhtoo tassua. Mami leikkaa ne joka tapauksessa ja on oikeasti helpompaa maata rauhallisesti selällään, niin se on pian ohi.
Viime yönä minä säikähdin melkoisesti. Makoilin Mamin sylissä ja lauleskelin hiljaa (en halunnut herättää ketään) kun äkkiä käsi silitti. No tietysti se oli Mami! Mutta kun laulan (urrrkrrrauauurrrr) ja varsinkin jos touhuan samalla, en oikein huomaa mitä ympärillä tapahtuu.
Enkös olekkin saanut melkoisesti raadeltua leikkilaatikkoani!!!!

2 kommenttia:

  1. Voi se olla huijausta. Lilikin luulee niin, poikakoirat ulisee pitkin kylää, mutta Lili ei välitä, se vaan tipsutta villakoiran jaloilla ja laittelee sieviä merkkejä joka paikkaan. Emäntä aina muistuttaa; ei pentuja, ei pentuja!
    Suvilla oli vesirokko.

    VastaaPoista
  2. Paljon on Nekulla oppimista, mutta kohta, kun on vielä vähän kasvanut, tietää melkein kaiken. Sitten voi kertoa niille, jotka eivät vielä tiedä :-) Kovin on laatikko kulunut jo pieneksi :-D

    VastaaPoista