UUTTA JA VANHAA

Laitoin tällä kertaa tuollaisen otsikon, sillä vaikka olen oppinut jotain uutta, mieltä askarruttavat vielä entisetkin asiat. 

Mami pyysi minua kertomaan kissanpentukamerasta minkä sattumalta löysi. Hän ajatteli, että ainakin Aina voi haluta käydä katsomassa pentusten touhuja http://www.iltasanomat.fi/videot/viihde/vid-1288500074707.html, jos linkki toimii, sen pitäisi avata sivu suoraan. Minäkin näin ne, enkä ymmärrä miksi joku haluaa katsoa niitä. Ne ovat ihan vauvoja. Ne eivät osaa yhtään mitään. MINÄ sen sijaan opin tänään taas uuden tempun. Hyppään ilmaan ja käännyn samalla toiseen suuntaan. Se on hurjan hauskaa!! Harjoittelin niin kovasti, että Marre innostui tulemaan mukaan ja hippaleikissä hämäsin sitä uudella tempulla monta kertaa.

Mutta sitä minä en vieläkään ymmärrä minne vesi menee. Tarkoitan ihmisten hiekkalaatikosta. Mami väittää ettei hiekkalaatikolla käynti olisi sosiaalista toimintaa, mutta onhan se, itse sen opetti. Heti ensimmäisenä päivänä kun muutin tänne. Kun menin laatikolle, Mami oli vieressä ja ihasteli ja kehui ja nyt kun tulen viereen tai selän taakse odottamaan, että näkisin minne vesi menee, se ei ole hyvä.
Minä en ymmärrä!!! Minä haistan, että hiekkalaatikossa on jätös vaikka se onkin asianmukaisesti peitetty, tosin paperilla, mutta sitten hups, sitä ei ole! Ei voi ensin olla ja sitten ei-olla! Siinä ei ole järkeä! Minä käyn monta kertaa päivässä katsomassa ja miettimässä asiaa.
Mami sanoo, että jos tuijottaa liikaa laatikkoon saa näärännäppyjä. Minulle onkin tullut masuun näppyjä. Muistan että emolla oli masussa hienoja näppyjä joista tuli lämmintä maitoa. Tulisikohan minultakin maitoa? Minä rakastan maitoa ja nyt isona kissana juon sitä lautaselta. Mutta olisi se tosi vänkää jos voisin juoda sitä omasta masusta!!