NEKKU, 5 KUUKAUTTA
Minulla on taas syntymäpäivät. Täytimme viisi kuukautta. Mami pelottelee että kuukauden kuluttua eläinlääkäri tekisi minulle ja siskolle haavat masuun. Minä luulen että hän narraa, niinkuin siinä hammasjutussa, kaikki hampaat ovat yhä tallella!
Mami kertoi, että velipojalle olI>a(R4 (Mami ei anna minun kirjottaa itse! Minun blogi!) siis velipoika oli karannut illalla ulos ja sen mami oli mennyt nukkumaan eikä ollut huomannut. Aamulla veikka oli itkenyt puussa jossa oli ollut hirveän isoja lintuja ja ne olivat purreet sitä! Ja sillä oli ollut koko yön kauhea pissahätä.
Näyttä siltä, että minusta tulee porukan pienin. Siskokin on minua isompi ja veli on meitä kumpaakin paljon isompi. Muistelen emon olleen pieni kissa, hädintuskin kolmekiloinen.
Tulen ilmeisesti emoon.
Kuten kuvasta näkyy olemme leikkineet Marren kanssa itsemme täysin uuvuksiin. Mamia hirvittää meidän hippaleikit, sillä meidän pesämme ei ole kovin suuri. Hänen mielestä onkin parempi ku painimme hiljaa sohvan nurkassa.
Pari päivää sitten kesän viimeinen kärpänen tuli käymään. Se oli tylsää seuraa, istuskeli vain katossa eikä halunnut leikkiä.
Mami ihasteli kun kuuli minun sanovan ensimmäistä kertaa "lintu" (gäg-gäg-gäg), ihmetteli vain miksi sanoin sen niin pienesti (gäg). No, tietysti siksi, että se oli PIENI LINTU=kärpänen!!!!!
Hah hah hah!!! Piste minulle!!!
Voi tätä Nekkua, kuin se on ihastuttava olento. Velipoika varmasti oppi jotain tärkeää, kun joutui puussa olemaan kiusattavana.
VastaaPoistaPienestä linnusta voi aloittaa harjoittelun.
Hyvää jatkoa pienet ystävät ja meidän kolmikolta terkut molemmille :)
Oliko ne linnut tosiaan nokkineet sitä velipoikaa? Ja oli aika kumma, kun eivät huomanneet, että kisu on ulkona? Onpa se aika mennyt, jos jo nyt pitää Nekku leikkauttaa, onko se jo ihan aika?
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Poista